Meditointi on tietoista olemista, eikä ole yhtä oikeaa tapaa toteuttaa sitä. Meditointi voi muun muassa vähentää stressiä ja parantaa immuunipuolustusta.
Meditointi voi kuulostaa mystiseltä, salaperäiseltä tai ihmeelliseltä ja joltain miltei elämää isommalta asialta. Kenties tämän vuoksi kynnys kokeilla meditaatiota voi olla korkea.
Tosiasiassa meditaatio ei ole yhtään sen kummempaa kuin tietoista olemista ja se voi näyttää jokaiselle omanlaiselta. Erilaisten meditaatioharjoitusten yhdistäviä piirteitä ovat hengitys, läsnäolo, tietoisuus ja tiedostaminen, kehollisuus, hiljeneminen ja sisäänpäin kääntyminen.
Meditaatiossa ei ole mitään suurta päämäärää. Harjoitusta käytetään metodina todellisuuden ja nykyhetken kokemiseen läsnäolevasti ja autenttisesti. Tällainen tietoinen läsnäolo vaatii paljon keskittymistä, eikä meditaatio siten ole aina pelkästään helppoa, mukavaa tai miellyttävää. Etenkin aloittelevan meditoijan mieli saattaa vastustaa harjoitusta, kun sen kokee vaativaksi.
Miksi kannattaa meditoida?
Jos meditaatio ei ole muuta kuin olemista, miksi sitä kannattaa tehdä? Meditaatio voi saada aikaan muutoksia esimerkiksi maailmankatsomuksessa ja arvoissa. Moni meditaatiota harjoittava kuvaa ennen kaikkea tämän olemisen tavan antaneen elämälle aivan uudenlaista merkityksellisyyden kokemusta.
Nykymaailmassa tavoitellaan usein nopeaa mielihyvää esimerkiksi pikaruoan, sosiaalisen median tai shoppailun muodossa. Tällainen nopea mielihyvä on aivoille palkitsevaa ja myös äärimmäisen koukuttavaa, mutta se ei oikeastaan johda yksittäistä ohikiitävää hetkeä pidemmälle.
Yhä nopeutuvassa maailman menossa pysähtyminen ja keskittyminen jäävät herkästi taka-alalle. Tasapainoinen elämä perustuu kuitenkin kohtuullisuuteen. On hyvä nauttia elämästä ja sallia itselleen mielihyvää, mutta loputon nopea mielihyvä ei ole täyttymykseen ja merkityksellisyyteen johtava tie, vaan lopputulos voi aiheuttaa päinvastaisesti ahdistusta ja masennusta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna.
Meditoinnin hyötyjä
Pitkäjänteinen meditointi voi vaikuttaa syvällisesti siihen, miten ihminen näkee ja kokee maailman ja itsensä. Tällaiset muutokset ovat omiaan lievittämään esimerkiksi masennusta tai ahdistusta, joissa käsitykset itsestä ja maailmasta ovat negatiivisesti vinoutuneita. Meditaatio ei silti ole mikään pikaparannus mielenterveyden häiriöihin. Säännöllinen harjoittelu voi kuitenkin todella muuttaa tapaa, jolla elämäänsä haluaa elää!
Meditointiin liittyvät kehollisuus ja rentoutuminen auttavat vähentämään stressiä. Meditaatio vaikuttaa autonomiseen hermostoon rauhoittavalla tavalla, jolloin hengitys syvenee ja syke ja verenpaine laskevat. Moni meditoija kuvaa harjoituksen tuovan esille, miten epäsäädellyssä tilassa hermosto ja keho voivat olla suorituskeskeisessä ja nopeatempoisessa maailmassa.
Lisäsi meditoinnin vahvistaa immuunijärjestelmää ja vähentävän tulehdusreaktioita kehossa. Siksi meditaatiota käytetään myös osana kroonisten kipujen hoitoa.
Erilaisia tapoja meditoida
Meditaatioharjoituksista on loputtomasti variaatioita. Kannattaa rohkeasti kokeilla useita erilaisia, jotta löytää itselleen mieluisimmat tavat harrastaa meditointia.
Tyypillisesti meditaatiota harjoitetaan istualtaan tai makuuasennossa. Huomio ja tietoisuus kohdistetaan nykyhetkeen. Tavoitteena ei ole olla ajattelematta mitään, vaan lempeästi huomioida oman mielen liikehdintää ja palauttaa keskittyminen aina uudelleen nykyhetkeen.
Yksi tunnetuimmista meditaatioharjoituksista on kehoskannaus, jossa kiinnitetään huomiota vuorotellen eri kehonosiin. Samalla voidaan ajatella hengityksen kulkeutuvan huomion kohteena olevaan kehonosaan.
Toinen tunnettu harjoitus on metta-meditaatio, jossa harjoitellaan myötätunnon, ystävällisyyden ja rakkauden osoittamista itseä, läheisiä ja koko maailmaa kohtaan.
Luontoon liittyviä meditaatioita, joissa kuvitellaan oman tietoisuuden sulautuvan osaksi luontoa, ovat esimerkiksi vesi-, vuori- ja taivasmeditaatio.
Eri meditaatiokeinojen yhdistävä tekijä on tietoisuuden suuntaaminen nykyhetkeen, mutta muuten meditoijalla on vain taivas rajana! Meditaatiota voi harjoittaa myös esimerkiksi seisten, kävellen tai syömällä. Meditoida voi myös arkisten askareiden lomassa, kuten vaikka tiskatessa tai bussia odotellessa.
Meditoidessa olennaista ei ole se, kuinka kauan jaksaa keskittyä yhtäjaksoisesti, vaan tärkeämpää on se, että meditoi säännöllisesti. Yksittäistä läsnäolevaa hetkeä, tunnetta tai ajatusta voi kutsua meditaatioharjoitukseksi.
Muita vinkkejä meditoinnin maailmaan
- Kirjavinkkini aloittelevalle meditoijalle: Olet jo perillä, Jon Kabat-Zinn.
- Jos meditoinnin aloittaminen tuntuu haastavalta, netistä löytyy paljon ohjattuja meditaatioita, joiden avulla pääsee alkuun.
- Jos meditaatioon syventyminen kiinnostaa enemmänkin, voi jonkinlaiselle itseohjautuvalle alustalle tai ohjatulle kurssille liittyminen olla hyvä vaihtoehto. Meditaation ja mindfullnessin maailmassa yksi tunnetuimmista kursseista on kahdeksan viikkoa kestävä Mindfullness Based Cognitive Therapy (MBCT).
Lempeän hitaita, itsetutkailun ja itsemyötätunnon täyteisiä meditaatiohetkiä!
Lue seuraavaksi:
Meditaation alkeet: 5 minuutin meditaatio ja suihkumeditaatio
Neurosonic auttaa parantamaan unta, vireystasoa ja mielialaa
Lähteet:
- Brown, K.W., Creswell, J.D., Ryan, R.M. (2015). Handbook of Mindfulness: Theory, Research, and Practice, New York: Guilford Publications
- Cladder-Micus M.B., Speckens, A.E.M., Vrijsen, J.N.T., Donders, A.R., Becker, E.S., Spijker, J. (2018). Mindfulness-based cognitive therapy for patients with chronic, treatment-resistant depression: A pragmatic randomized controlled trial. Depression and Anxiety, 35(10), 914-924. doi: 10.1002/da.22788
- González-Valero, G., Zurita-Ortega, F., Ubago-Jiménez, J.L., Puertas-Molero, P. (2019). Use of Meditation and Cognitive Behavioral Therapies for the Treatment of Stress, Depression and Anxiety in Students. A Systematic Review and Meta-Analysis. International Journal of Environmental Research and Public Health, 10;16(22);4394. doi: 10.3390/ijerph16224394
- Majeed, M.H., Ali, A.A., Sudak, D.M. (2018). Mindfulness-based interventions for chronic pain: Evidence and applications. Asian Journal of Psychiatry, 32, 79-83. doi:10.1016/j.ajp.2017.11.025.
- Ngô, T. (2013). Review of the effects of mindfulness meditation on mental and physical health and its mechanisms of action. Sante mentale au Quebec, 38(2), 19-34. doi:10.7202/1023988ar.
