Ehkäise vaivat jo etukäteen säännöllisillä verikokeilla

Fressin Terveyspaketti tarjoaa kattavan kokonaiskatsauksen terveydentilaasi. Terveyspaketin raportti kertoo seuraavat tiedot:

TVK eli täydellinen verenkuva kertoo yleiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttavien verisolujen kunnosta, minkä selvittäminen on tärkeää eri tautitilojen yhteydessä. TVK:ssä määritetään myös hemoglobiini, jolla on tärkeä merkitys punasoluissa hapen kuljettamisessa keuhkoista kudoksiin. Hemoglobiinin alentunut määrä viittaa anemiaan ja korkeammat määrät veren sakeutumiseen.  TVK-tutkimukseen sisältyy verenkuvan lisäksi elimistön erilaisien tulehduksien torjumiseen osallistuvien valkosolujen eli leukosyyttien erittelylaskenta, jossa valkosolumäärän nousu voi viitata tulehdukseen. Leukosyyttien eli valkosolujen erittelylaskenta sisältää prosentuaalisen että absoluuttisen määrän seuraaville: neutrofiilit, eosinofiilit, basofiilit, lymfosyytit ja monosyytit.

Väsymys ja vetämättömyys saattavat johtua raudanpuutteesta. Ferritiini (S -Ferrit) kertoo rautavarastoistasi. Mittaamalla ferritiinin arvon selvität elimistön rautavarastojen tilan.

Ferritiiniä sanotaan yleisesti varastoraudaksi eli raudan varastoproteiiniksi. Ferritiinin avulla rautaa on mahdollista varastoida raudan biologisessa muodossa. Elimistön tärkeimmät rautavarastot sijaitsevat maksan ja pernan soluissa sekä luuytimessä, joista veren ferritiini on peräisin. Ferritiinin tutkiminen on suositeltavaa epäiltäessä raudanpuuteanemiaa, jonka aiheuttamia oireita ovat mm. voimattomuus, kalpeus, päänsärky, korvien humina, noussut syke sydämessä, aiempaa herkempi hengästyminen ja väsymys. Se soveltuu myös elimistön omien rautavarastojen selvittämiseen ja raudan puuteanemioiden seurantaan. Raudanpuuteanemioihin voi olla eri syitä, kuten yksikertaisimmillaan ravinnosta saatavan raudan riittämätön määrä, raskauden aikaisen raudan tarpeen lisääntyminen tai raudan imeytymishäiriö.

Kuitenkin pelkän ferritiinin mittaamisen sijaan tulisi aina tarkistaa myös täydellinen verenkuva ja herkkä CRP. Ferritiinipitoisuus nousee usein infektioissa tai muissa tulehduksellisissa tiloissa. Täydellinen verenkuva kertoo hemoglobiiniarvon, joka laskee mikäli rautaa ei saada tarpeeksi.

Herkkä CRP -tutkimus kertoo elimistön matala-asteisesta tulehduksesta, kun mittaus tehdään tilanteessa jossa elimistössä ei ole akuuttia bakteeri- tai virusinfektiota tai muuta tulehdusta

CRP eli C-reaktiivista proteiinia sanotaan myös tulehduskokeeksi, koska sen pitoisuus veressä nousee nopeasti etenkin erilaisten tulehdustilojen alkuvaiheessa. Merkittävästi nouseva pitoisuus veressä viittaa usein antibioottihoitoa vaativaan bakteeri-infektioon, kun taas maltillisempi CRP:n pitoisuuden nouseminen voi kertoa virusperäisestä infektiosta, jonka oireet paranevat yleensä sairastamalla.

CRP:n arvo ei ole käyttökelpoinen virus-bakteeritulehduksien erottelijana pinta-aloiltaan pienelle tai rajatulle alueille tulleissa tulehduksissa. Herkkää CRP:tä käytetään esimerkiksi kardiovaskulaarisen (sydän- ja verisuonitautien) riskin arvioimisessa.  CRP:n nousua voidaan havaita monissa muissakin tilanteissa, kuten kroonistuneissa tulehdustiloissa ja kudoksien vaurioitumiseen liittyvissä sairauksissa.

Herkkä CRP -tutkimus kertoo elimistön matala-asteisesta tulehduksesta, kun mittaus tehdään tilanteessa jossa elimistössä ei ole akuuttia bakteeri- tai virusinfektiota tai muuta tulehdusta.

Paastosokeri (fP-Gluk)

Glukoositesti kertoo verensokerin näytteenottohetkellä. Sokeri on energiaravintoaine, jota keho käyttää polttoaineenaan. Niin lihakset kuin aivotkin tarvitsevat glukoosia toimiakseen.

Gluukosin arvo kannattaa tutkia, jos tuntee usein nälkää, heikotusta tai janoa, koska nämä voivat olla merkki korkeasta tai alhaisesta verensokerista. Verensokeriin vaikuttaa ravitsemus ja haiman insuliinihormonin tuotanto. Insuliini säätelee sokerin määrää elimistössä.

Yleisimmin paastosokeri tutkitaan diabetes eli sokeritautiepäillyissä.  Näytteenottoa edeltävästi on paastottava (yön yli). Paastoglukoosia tutkitaan erityisesti tyypin 2 diabeteksen hoitotasapainon seurannassa. Tyypin 1 diabeteksen eli nuoruustyypin sokeritaudin hoidon seurannassa verensokerin mittauksia tarvitaan suorittaa useita pitkin päivää kertaluontoisen paastosokerimittauksen sijaan. Glukoosi toimii kehon merkittävimpänä energian lähteenä, jota saadaan ulkoisesti pääosin ravinnon kautta sekä kehon solut pystyvät sitä itse tuottamaan hiilihydraattien aineenvaihdunnan tuotteena. Liian alhaista veren glukoosipitoisuutta kutsutaan hypoglykemiaksi, jonka seurauksesta aiheutuu erilaisia oireita kuten häiriöitä puheessa ja näössä, kouristelua ja tajunnan heikkenemistä. Lievemmästä hypoglykemiasta johtuvaa voi olla hikoilu, heikotus, näläntunne ja sydämen tykytys. Useat eri hormonit, kuten insuliini, adrenaliini, kortisoli ja kasvuhormoni osallistuvat elimistössä glukoositasapainon ylläpitämiseen.

Glykohemoglobiini (B-HbA1c)

Pitkäaikainen sokeriarvo B-HbA1c ilmaisee verensokerin edeltävien noin 6-8 viikon ajalta. Verensokeri vaikuttaa yleisvointiin ja vireyteen, lihasten ja aivojen toimintaan ja nälän tunteeseen.

Pitkäaikaisen sokerin tutkimus kannattaa tehdä glukoositestin lisäksi, sillä yksittäinen verensokeritestaus ei kerro koko totuutta sokeritasapainosta.

HbA1c-arvo kertoo glukoosin pitkäaikaisen pitoisuuden veressä, eli glukoositasapainon näytteenottoa edeltävien viikkojen ajoilta. Hiljattain nautitulla glukoosin annostuksella ei ole vaikutus HbA1c-arvoon. HbA1c-määritystä käytetään yleisesti tyypin I ja II diabetestä sairastavien henkilöiden glykemian hoidon seurannassa sekä diabeteksen komplikaatioiden syntymisen ennaltaehkäisemisessä.

Maksa-arvo (S-ALAT)

ALAT (alaniiniaminotransferaasi) on entsyymi, joka kertoo maksan terveydestä. ALAT-entsyymin vapautuessa verenkiertoon sen pitoisuus kasvaa etenkin solujen vaurioituessa, joten sen määrittämistä voidaan käyttää osana maksasoluvaurion ja maksatulehduksen selvittämisessä sekä toteamisessa. ALAT-entsyymiä esiintyy normaalisti myös pienemmissä määrin muualla kudoksissa.

Munuaisarvot

Pt-GFRe-tutkimus (Glomerulussuodosnopeus, estimoitu)

Kertoo, kuinka hyvin munuaiset pystyvät puhdistamaan verta eli poistamaan ylimääräisen veden ja kuona-aineet elimistöstä. Sisältää 2 arvoa, kreatiinin ja laskennallisen GFR-arvon.

Glomerulusten suodattamisnopeus tarkoittaa munuaisten hiussuonikerästen suodatusnopeutta munuaisissa. Tutkimusta käytetään munuaisten kroonisen toiminnanvajauksen arvioinnissa. Munuaistoiminnan huononeminen ilmenee GFR:n laskuna.

Kreatiniini (S-Krea)

Kreatiniini muodostuu kreatiinista lihasten energiantuotannon yhteydessä. Testi kertoo siis lihasten energiantuotannosta, lihasmassan määrästä ja munuaisten toiminnasta.

Kreatiniini syntyy kreatiinista, eli lihasten käyttämästä energian lähteestä, aineenvaihdunnan seurauksesta. Kreatiinia on yleensä enemmän miehillä kuin naisilla, koska suurin osa kreatiniinista on lihaksissa, ja sen määrä on sidoksissa lihasmassaan. Pitoisuus veressä voi nousta lihan syömisen tai fyysisen rasituksen seurauksista ennen näytteenottoa. Matalat arvot voivat kertoa aliravitsemuksesta tai lihasten surkastumisesta. Kreatiniini poistuu normaalisti munuaisten kautta virtsan mukana, joten tutkimusta käytetään osana munuaisten toiminnan arviointia.

Tyreotropiini on aivolisäkkeen erittämä kilpirauhasen toimintaa ohjaava hormoni. Se on ensimmäinen tutkimus, joka tehdään, kun selvitetään kilpirauhasen toimintaa. Lyhenne TSH tulee sanoista tyreoideaa (= kilpirauhasta) stimuloiva hormoni. Tyreotropiini on välttämätön kilpirauhashormonin eli tyroksiinin tuotannolle.

Tyreotropiinin tutkimuksella voit saada selville syyn kilpirauhasen toiminnan häiriöistä johtuvaan väsymykseen, paleluun, hikoiluun, aineenvaihdunnan ongelmiin, laihtumiseen tai painonnousuun.

S-TSH eli tyreotropiini on aivolisäkkeen erittämä ja kilpirauhasta stimuloiva hormoni, joka piiskaa kilpirauhasta tuottamaan tyroksiinia. TSH:n määrittäminen soveltuu hyvin hypo- tai hypertyreoosi epäilyn toteamiseen. Esimerkiksi painon nouseminen tai paleleminen voivat olla merkkejä kilpirauhasen vajaatoiminnasta (hypotyreoosi). Ja vastaavasti liikatoimintaan (hypertyreoosi) voi kuulua laihtuminen ja normaalista lisääntynyt hikoileminen. Uni-valve rytmillä on vaikutusta THS:n pitoisuuteen, joten näytteenottoa suositellaan aamunäytteenottoa klo 8-12 välisenä aikana, ennen mahdollisen kilpirauhaslääkkeen nauttimista.

Lipidien mittauksessa tutkitaan veren rasva-arvot. Pitää sisällään 4 testiä: kokonaiskolesteroli, triglyseridit, LDL-kolesteroli ja HDL-kolesteroli.

Lipidit mitataan, kun halutaan selvittää kaikki veren rasva-arvot ja näiden alaluokat. Rasva-arvot vaikuttavat esimerkiksi riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Kolesteroli muistuttaa koostumukseltaan rasvaa, eli se on veteen liukenematon. Verenkierrossa kolesteroli pystyy kulkemaan eri lipoproteiinien sisällä, mitkä jaetaan kolmeen lipoproteiiniluokkaan:

  • Hyvin matalatiheyksiset lipoproteiinit (eli VLDL)
  • Matalatiheyksiset lipoproteiinit (eli LDL)
  • Korkeatiheyksiset lipoproteiinit (eli HDL)

Suurin osa kolesterolista syntesoidaan maksassa, kudoksissa ja pienempi osa on peräisin ravinnosta.  Kolesterolia on melkein kaikissa kudoksissa ja nesteissä, joten sillä on monta merkityksellistä tehtävää elimistössä: se toimii mm. solukalvojen ja sappiyhdisteiden valmistuksessa. Suurina määrinä kolesteroli on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Seerumin kolesterolipitoisuuden vaihteluun liittyvät myös esimerkiksi ravitsemus, ikä, paino sekä fyysinen aktiivisuus.

LDL-kolesterolia eli alhaisen tiheyden kolesterolia/lipoproteiinia kutsutaan ns. huonoksi kolesteroliksi, jota on valtaosa (kaksi kolmasosaa) verenkierrossa kiertävästä kolesterolista. LDL on kolesterolin kuljettajaproteiini, joka vie kolesterolia verestä kudoksiin. LDL-kolesterolin liiallinen määrä aiheuttaa kolesterolin siirtymisen valtimoiden sisäkalvon alle nostaen kardiovaskulaarista riskiä, sillä kohonnut LDL-kolesterolipitoisuus on yksi merkittävä tekijä kardiovaskulaarisen riskin suhteen. LDL-katabolia eli LDL:n hajottaminen tapahtuu maksassa ja ääreiskudoksissa.

HDL-kolesterolilla (engl. high density lipoprotein – HDL) tarkoitetaan korkean tiheyden lipoproteiineja, eli se on niin sanottua ”hyvää kolesterolia”. HDL-kolesteroli auttaa kolesterolin kuljettamisessa kudoksista maksaan. HDL kolesterolia on LDL kolesterolia eli ”huonoa kolesterolia” suhteellisesti vähemmän. HDL-kolesterolin suuret pitoisuudet ovat terveydelle hyväksi, sillä se ehkäisee valtimosairauksien syntymistä kuljettamalla kolesterolia pois valtimon seinämästä. Vastaavasti valtimosairauksien riski suurenee HDL-arvon pienentyessä.

Triglyseridit toimivat elimistössä energian lähteenä käytettävinä rasvoina, joiden liiallinen määrä veressä kertyy rasvakudokseen. Triglyseridin kohonnut pitoisuus yhdessä LDL kolesterolipitoisuuden kanssa antaa viitteitä suurentuneesta riskistä sairastua sydän- ja verisuoniperäisiin sairauksiin. Matalat arvot voivat viitata rasvan imeytymishäiriöön tai aliravitsemukseen. Kohonneet arvot voivat liittyä kardiovaskulaaristen riskien lisäksi myös diabetekseen tai lihavuuteen. Etenkin rasvaisen ruuan syöminen ennen näytteenottoa voi nostaa arvoja, joten paasto ennen näytteenottoa on suositeltavaa.

D-vitamiini (S -D-25) on erityisen tärkeä suomalaisille pohjoisen sijaintimme vuoksi. D-vitamiinilla on vaikutusta vireystilaan, ja sen puute voikin osittain selittää talviaikaista väsymystä ja alakuloisuutta. Jokaisen suomalaisen olisi hyvä vähintään kerran vuodessa mitata oma D-vitamiinitasonsa.

D-vitamiinin mittauksella selvität vitamiinin tasot, jotka vaikuttavat muun muassa:

  • vireystilaasi
  • mielialaasi
  • vastustuskykyysi
  • luuston terveyteen.

Kun saat D-vitamiinia riittävästi, saavutat monia terveyshyötyjä. Flunssan riski pienenee ja luuston terveys paranee. Mieliala usein paranee ja vireystila nousee.

D-vitamiinin määrityksellä voidaan selvittää mahdollista D-vitamiinin puutostilaa sekä häiriöitä kalsiumin aineenvaihdunnassa. D-vitamiinia tarvitaan lähes kaikissa kudoksissa ja fosfaatin sekä kalsiumin imeytymiseen ruuansulatuskanavasta.

D-vitamiinia saadaan ravinnosta ja sitä muodostuu ihossa auringon UV-valon vaikutuksesta. Maksa muodostaa niistä D-25-vitamiinia, joka on pääasiallinen D-vitamiinimuoto, joka kiertää verenkierrossa. Loppukesästä pitoisuus on yleensä korkeimmillaan ja vastaavasti matalimmillaan keskitalvella.

D-25-määritystä käytetään yleensä puutostilan selvittämiseen ja ns. hydroksyloidun D-vitamiinin (25-OH-D-vitamiinia) määritystä D-vitamiinin saannin riittävyyttä arvioitaessa.

Näytteenotto tiistaisin Fressi Espoonlahdessa (Terveyspaketin näytteenotto ennen klo 12.00, paasto 12h ennen).

Terveyspaketin hintaan 99€ kuuluu sähköinen tulosraportti, joka löytyy Omakannasta. Halutessasi käydä tulokset läpi Fressi lääkärin kanssa, varaa aika verkossa tai näytteenoton yhteydessä!

2020-03-16T15:14:43+02:00