Pätkäpaasto on nostanut suosiotaan somessa. Voiko siitä olla hyötyä terveydelle tai painonpudotuksessa?
Pätkäpaasto on nostanut suosiotaan sosiaalisessa mediassa viime aikoina. Osa pohtiikin, olisiko pätkäpaastosta apua terveyteen tai painonhallintaan.
Pätkäpaasto tarkoittaa paastoamista, jossa syöminen rajoitetaan tietyille ajanjaksoille. Suosituin pätkäpaaston muoto lienee 16:8. Siinä paasto kestää 16 tuntia vuorokaudesta, ja kahdeksan tunnin aikana syödään päivän kaikki ateriat.
Toinen suosittu paastoamistapa on 5:2, jossa syödään viisi päivää normaalisti ja kaksi päivää erittäin niukasti niin, että päivänaikainen energiansaanti on korkeintaan 500 kilokaloria.
Tutkimuksissa ja kahvipöytäkeskusteluissa käytetään myös termejä aamu- ja iltapaasto. Niillä viitataan siihen, milloin ruokailu jätetään väliin. Sekä aamu- että iltapaastossa paasto kestää useimmiten 12–16 tuntia.
Paastoamisen terveyshyödyt
Paastoamisesta on jonkin verran tutkimusnäyttöä, mutta sen yksiselitteistä hyötyä terveydelle ei ole voitu osoittaa. Yksittäisiä tutkimuksia paastoamisen terveydellisistä vaikutuksista löytyy jonkun verran, mutta pitkäaikaisia tutkimuksia ei ole vielä juurikaan tehty.
Yksiselitteisesti ei siis voida vielä sanoa, miten paastoaminen vaikuttaa fysiologisesti. Pääsääntöisesti yksittäisissä tutkimuksissa on havaittu paastoamisen vaikutuksia painoon, verensokeriin ja veren rasva-arvoihin.
Tutkimusten valossa näyttää siltä, että paastoamisesta hyötyvät parhaiten ylipainoiset, normaalipainon ylärajoilla olevat ja tyypin 2 diabeetikot. Paastoamisesta ei näytä olevan haittaa perusterveille, joten perusterveenä sitä voi kokeilla melko turvallisin mielin.
Paastoamista ei suositella lapsille, ikääntyneille, raskaana oleville, imettäville, alipainoisille, syömishäiriöstä kärsiville tai jos ruokasuhteen kanssa on muuten ongelmia. Myöskään pitkäaikaissairauksia, kuten sydänsairauksia tai ykköstyypin diabetesta, sairastaville ei suositella paastoamista. Lisäksi runsaasti tai tavoitteellisesti liikkuvien kannattaa harkita paastoamista, sillä suorituskyky voi laskea paaston aikana.
Vaikka paastolla voi olla suotuisia vaikutuksia esimerkiksi verensokereihin ja kolesteroliarvoihin, terveydelliset hyödyt näyttävät valitettavasti häviävän heti, kun paasto lopetetaan.
Aamu- vai iltapaasto?
Moni paastoaa ikään kuin vahingossa, kun jättää aamupalan välistä ja syö ensimmäisen kerran vasta lounaalla. Tutkimusnäyttö kallistuu siihen suuntaan, että iltapaasto olisi kuitenkin aamupaastoa parempi terveyden kannalta.
Harmillisen usein syömishaasteet johtuvat itse asiassa siitä, että aamupala on jäänyt syömättä syystä tai toisesta eli on ikään kuin paastottu. Silloin tulee usein tehneeksi ravitsemuksellisesti heikompia valintoja päivän aikana tai illalla iskee herkkuhimo. Aamupaastosta ei ole hyötyä silloin, kun illan syöminen on runsasta tai ruokavalinnoista uupuvat terveyden kannalta tärkeät ravintoaineet.
Lue myös: Jätitkö aamupalan väliin? Asiantuntija kertoo miksi ei kannattaisi
Illan syöminen on monille suomalaisille iso haaste, mikä johtuu usein aamupalan skippaamisesta tai liian vähäisestä päivänaikaisesta syömisestä. Silloin pätkäpaasto voi tuntua yksinkertaiselta keinolta rajoittaa ruokailuaan.
Jos iltapaastoaminen tuntuu luonnolliselta eikä aiheuta haittoja jaksamiselle tai muulle ruokailulle, se voi olla ihan hyväkin tapa. Kun illalla aloittaa paaston ja jättää turhat napostelut tai herkuttelut pois, voi huomata vaikutuksen sekä olossa että painossa.
Iltapaasto on hankala ja huono valinta, jos päivän aikana ei ehdi syödä riittävästi tai päivänaikainen syöminen on epäsäännöllistä. Silloin parempi keino on ainakin ensin panostaa ravitsevaan päivänaikaiseen ruokailuun ja kunnon aamupalaan.
Monille kevyt iltapala on tärkeä myös unen kannalta. Nälkäisenä nukahtaminen on vaikeaa ja uni voi jäädä liian kevyeksi. Uni on jopa tärkein terveyttä edistävä tekijä, joten sen kustannuksella ei koskaan kannata paastota.
Muista nämä, jos kokeilet pätkäpaastoa
Pätkäpaasto ei ole oikotie onneen. Paastonkin aikana on tärkeää syödä ravitsevasti ja tehdä terveellisiä valintoja.
Jos kokeilet paastoamista, on tärkeä varmistaa, että saat päivän aterioiltasi riittävästi kuitua, proteiinia ja pehmeitä rasvoja, jotta syöminen on ravitsevaa ja riittävää. Esimerkiksi kuitujen ja kasvisten riittävän saannin varmistaminen on monille haastavaa silloin, kun syömisen rajaa kahdeksaan tuntiin. Silloin pitkäaikaiset terveyshaitat voivat olla hyötyjä suuremmat.
Pätkäpaastoa parempi tapa on usein tarkastella omia aterioita ja miettiä, voisiko päivänaikaiseen syömiseen panostaa niin, etteivät nälkä ja mieliteot häiritse. Kun se on kunnossa, voi kokeilla illan syömisten keventämistä.
Luitko jo nämä?
Jätitkö aamupalan väliin? Asiantuntija kertoo miksi ei kannattaisi
Lisää proteiinia välipaloille – kuusi maistuvaa vinkkiä
Syö itsellesi hyvä olo
