Iskevätkö mielihalut telkkaria katsellessa tai iltaisin? Ravitsemusterapeutti neuvoo kuusi asiaa, joita pohtia mieliteon iskiessä.
Jokainen on varmasti kokenut sen tunteen, ettei ole nälkä, mutta jotain tekisi vielä mieli syödä. Toisinaan mielihalu tuntuu niin voimakkaalta, että se täyttää kaikki ajatukset ja eikä eroon tunnu pääsevän muuten kuin tarttumalla houkutukseen.
Mieliteot ovat normaaleja ja toisinaan niiden mukaan syöminen on ihan ok, kun ruokavalion kokonaisuus on kunnossa. Ajoittain voimakkaat mieliteot voivat kuitenkin vaikeuttaa terveellistä syömistä. Silloin on hyvä pysähtyä miettimään mielihalujen syitä. Mielitekoja ei kuitenkaan tarvitse juosta pakoon. Mielihalut kohtamaalla voi oppia ymmärtämään omia tarpeitaan paremmin.
Mistä mielihalut johtuvat?
Nykyinen runsas ruokaympäristö tarjoaa monenlaista syötävää. Mielihalut ohjaavat usein valintoja, mutta aina ne eivät ole linjassa sen kanssa, mitä keho tarvitsee. Maukas ja runsaasti energiaa sisältävä ruoka houkuttelee enemmän.
Makea ja rasvainen ruoka aktivoivat aivojen palkitsemisjärjestelmää ja vapauttavat hyvänolon hormoneja. Lisäksi aivot voivat hakea ratkaisua helposta ja maistuvasta energiasta energianpuutteeseen, väsymykseen tai verensokerin heittelyyn.
Mieliteot syntyvät usein monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Toisinaan herkkujen nauttiminen on osa terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota. Mutta jos mieliteot tuntuvat hankaloittavan terveellisten valintojen tekemistä usein, on hyvä pysähtyä pohtimaan omia tarpeita ja miksi herkkuja mahdollisesti syö.
Parhaimmillaan mielihaluja kohtaamalla voi oppia ymmärtämään paremmin omia todellisia tarpeita. Seuraavaksi esittelen kuusi kohtaa, joita voit käydä mielessäsi läpi, kun voimakas mielihalu iskee.
Pohdi näitä, kun mieliteko iskee
1. Onko ruokarytmini säännöllinen?
Monilla ratkaisu herkkuhimoihin on hyvin yksinkertainen: säännöllinen ruokarytmi.
Epäsäännöllinen ateriarytmi ja pitkät ateriavälit johtavat verensokerin laskuun. Keho pyrkii korjaamaan tilanteen ja vaatii siksi energiaa ja varsinkin nopeita hiilihydraatteja kuten sokeria. Useimmille sopiikin syöminen 3–4 tunnin välein, ettei verensokerin lasku hankaloita syömisenhallintaa.
2. Syönkö riittävästi ja monipuolisesti?
Kun keholla on liian vähän energiaa saatavilla, se pyrkii korjaamaan tilannetta lisäämällä ruokailua. Koska energiavajeen korjaaminen on keholle tärkeää, se pyrkii saavuttamaan energiatasapainon helposti ja nopeasti, jolloin varsinkin runsassokeriset ja rasvaiset ruoat houkuttelevat usein enemmän kuin esimerkiksi kasvikset.
Ongelma voi olla myös siinä, että ruokavalio sisältää liian vähän proteiinia ja kuitua. Proteiini ja kuitu lisäävät kylläisyyttä ja pitävät verensokerin tasaisena. Jos aterioilla on liian vähän proteiinien ja kuitujen lähteitä, verensokeri lähtee nopeasti laskuun ja aivot pyrkivät korjaamaan tilannetta jälleen mielihalujen avulla.
Lue myös: Lisää kuituja ruokavalioon – ravitsemusterapeutin suunnittelemilla aterioilla täytät kuidun tarpeesi
3. Onko ruokavalioni liian tiukka?
Mielihalujen takana voi olla myös joustamattomuus ja liian tiukka ruokavalio.
Eri ruokien kieltäminen lisää niiden arvoa, jonka myötä mieli haluaa niitä myös enemmän. Lisäksi nykyisessä ruokaympäristössä, jossa herkkuja on jatkuvasti tarjolla, mieli joutuu jatkuvasti muistutetuksi siitä mikä on kiellettyä. Siksi herkut voivat pyöriä mielessä.
Jos runsaaseen herkkujen syömiseen reagoi aina tiukalla herkkujen kieltämisellä, ongelmana ei itse asiassa ole itsekurin puute, vaan ajoittainen liian tiukka itsekuri.
4. Olenko väsynyt tai stressaantunut?
Monilla mielitekojen hallinnan ratkaisu ei ole ruokavaliossa, vaan unessa.
Univaje ja stressi lisäävät kehon energiantarvetta ja nostavat stressihormoni kortisolin määrää. Tämä voi laukaista voimakkaan tarpeen saada nopeaa energiaa, kuten sokeria tai rasvaista ruokaa.
Lisäksi väsyneenä mielitekojen hallinta vaikeutuu. Koska esimerkiksi sokeri ja nopeat hiilihydraatit nostavat verensokeria ja saavat hetkellisesti vireän olon, aivot oppivat haluamaan näitä varsinkin väsyneenä. Valitettavasti nopean verensokerin nousun myötä tulee kuitenkin myös nopea verensokerin lasku, mikä voi jälleen häiritä vireystilaa ja johtaa ylimääräiseen naposteluun.
Lue myös: Ruokavalinnat voivat parantaa tai heikentää unta
5. Syönkö mahdollisesti johonkin tunteeseen tai palkintona?
Koska makea ja rasvainen ruoka aktivoivat aivojen palkitsemisjärjestelmää ja vapauttavat hyvänolon hormoneja, kuten dopamiinia ja serotoniinia, aivot oppivat yhdistämään nämä tietyt ruoat esimerkiksi lohtuun, palkintoon tai mielihyvään. Syöminen on nopea ja helppo tapa reagoida tunteisiin, minkä vuoksi mieli kaipaa herkästi syömistä tunnesäätelyn välineeksi.
Varsinkin väsymys lisää tunnesyömisen tarvetta, koska mielellä ei välttämättä ole voimavaroja muiden työkalujen käyttöön. Syömisen tilalle tulisikin löytyä muita keinoja kohdata ja käsitellä tunteita. Nämä vaativat usein aikaa ja harjoittelua ja ovat yksilöllisiä. Esimerkiksi toiselle toimii liikunta, kun toinen voi tarvita jotain luovempaa toimintaa.
Tunnesyömisen haaste onkin siinä, että se sopii useimmille ja moneen tunteeseen, eikä vaadi juurikaan vaivannäköä, minkä vuoksi siitä on myös vaikea päästä eroon.
6. Onko syöminen tapa tai mukavaa tekemistä?
Syöminen on mukavaa toimintaa, minkä vuoksi mieliteon takana voi olla yksikertaisesti se, että aivot kaipaavat virikettä ja tekemistä, johon syöminen voi toimia helppona ratkaisuna. Moni huomaakin syömisen jäävän vähemmälle uuden harrastuksen myötä.
Toisinaan mieliteot ovat ajan mittaan syntynyt tapa viettää aikaa tai toimia tietyssä tilanteessa. Mieli on mahdollisesti tottunut saamaan herkkua tietyssä tilanteessa, kuten televisiota katsellessa tai elokuvateatterissa, ja muistuttelee ruoasta tilanteessa, vaikka nälkää ei olisikaan. Tavasta voi myös onneksi oppia pois, kunhan antaa itselleen paljon aikaa harjoitella ajanviettoa ilman syömistä.
Luitko jo nämä?
Ruokariippuvuus – miten se oireilee ja voiko siitä toipua?
Jätitkö aamupalan väliin? Asiantuntija kertoo, miksi ei kannattaisi
Hapankaali on ruokatrendi, jota ravitsemusterapeuttikin suosittelee
