Hapankaali on trendi, josta Fressin laillistettu ravitsemusterapeutti iloitsee. Lue fermentoidun ruoan terveysvaikutuksista ja hapankaalin tekemisestä kotona.
Ruokatrendejä tulee ja menee, mutta joidenkin trendien toivoisi jäävän pysyvästi ihmisten lautasille. Somessa parhaillaan trendaava hapankaali on yksi näistä ilmiöistä.
Hapankaali on fermentointituote, jossa kaaliin saadaan hapatuksen avulla syntymään eläviä maitohappobakteereja. Maitohappobakteerien ansiosta hapankaali säilyy hyvin ja on hyödyllinen erityisesti suoliston terveydelle.
Fermentoidut tuotteet
Hapatus, eli fermentointi, ei ole pelkästään hapankaalissa käytettävä menetelmä, vaan erilaisia muitakin hapatettuja tuotteita löytyy varmasti jo monen keittiöstä.
Jogurtti, viili, kefiiri, piimä, suolakurkut ja hapankaali ovat tyypillisiä hapatettuja tuotteita ja varmasti monille tuttuja ruokia. Näiden lisäksi hapatusta on hyödynnetty muun muassa hapanjuurileivässä, kombuchassa, kimchissä, misossa ja temphessä.
Hapattamista tehtiin alun perin säilyvyyden vuoksi
Fermentointi on hyvin vanha säilöntätapa, jolla on pitkät perinteet Suomessa. Suomessa on hyödynnetty hapattamista etenkin säilömiseen.
Hapatuksessa hyödynnetään raaka-aineiden omia maitohappobakteereja. Hapatuksen avulla edistetään raaka-aineiden, vitamiinien ja hivenaineiden pitkään säilymistä ruoassa. Syntyvä happamuus estää lisäksi haitallisten bakteerien toiminnan.
Nykyään säilöminen ei toki ole samanlainen ongelma kuin ennen vanhaan. Hapatuksen suosio perustuukin nykyään enemmänkin sen terveyshyötyihin ja erityiseen makuun.
Hapankaalin terveyshyödyt
Hapatuksessa syntyvät maitohappobakteerit näyttävät olevan erityisen hyviä suolistolle, sillä ne tukevat suoliston bakteeritasapainoa. Erilaiset hapatetut tuotteet kuten hapankaali ovat siis luonnollisia probiootteja.
Suolistomikrobiston hyvinvoinnin tiedetään olevan erityisen tärkeä ihmisen terveydelle, joten sitä on hyvä ruokkia hapatetuilla ruoilla.
Hapattamisen terveysetuna on myös se, että se edistää monien ravintoaineiden imeytymistä ja hyödyntämistä.
Se voi olla myös tapa saada raaka-aineista vatsaystävällisempiä. Kaali on monille hankala sulattaa ja saattaa tuottaa vatsavaivoja. Hapankaali voikin sopia paremmin herkkävatsaiselle kuin kaali sellaisenaan nautittuna.
Kaali on erityisen hyvä hapattamiseen. Kaalissa on runsaasti maitohappobakteereja, joten sen hapatus onnistuu melko hyvin. Lisäksi kaalissa on paljon C-vitamiinia, kuitua ja monia antioksidantteja, joten se on monestakin syystä terveellinen lisä ruokavalioon.
Hapankaalin tekeminen kotona
Fermentointi ei ole kovin monimutkaista, joten hapattamista voi hyvin kokeilla myös kotona. Nopeaa hommaa se ei kuitenkaan ole, joten maitohappobakteerien syntyyn omassa keittiössä kannattaa varata aikaa.
Hapankaalin tekemiseen ei tarvita muuta kuin kaalia, suolaa ja paljon aikaa. Hapatusprosessi vie usein 1–2 viikkoa. Nopeammin hapankaaliin pääsee käsiksi tietysti kaupan kautta.
Fermentointia voi tehdä myös monille muille juureksille, kasviksille tai jopa hedelmille ja marjoille. Monille hapankaalin maku on hiukan haastava, joten muut juurekset voivat tarjota mahdollisuuden maitohappobakteerien nauttimiseen itselle maistuvammalla tavalla.
Hapankaalitrendiä ei kannata ohittaa, sillä siitä hyötyvät paitsi suolisto, mutta myös ruokavalion makumaailma laajenee.
Joko luit nämä?
