Oletko koskaan ajatellut kuinka paljon mahdollisuuksia sinulla on?
Oletko koskaan aamulla herätessäsi ajatellut että jokainen päivä on kuin tyhjä canvas, johon voi piirtää tai maalata lähes mitä tahansa?

Meillä jokaisella todellakin on mahdollisuuksia tehdä muutoksia, vaikuttaa, luoda uutta, olla parempi äiti, isä, puoliso, pomo, tai ihan vain, olla parempi minä, pitää huolta itsestään, ottaa vastuu omasta toiminnastaan, jaksamisesta ja siitä, että kaikella tekemisellä ja tekemättä jättämisellä on vaikutus eteenpäin, kaikkeen ympärillämme.

Vastuu ja velvollisuus.

Maamme talous rypee pohjamudissa. Uutiset räiskyvät otsikoita kuinka köyhiä sorretaan ja heiltä otetaan se vähäinenkin pois ja heidän asemaa heikennetään entisestään. En lähde tätä asiaa sen kummemmin spekuloimaan – vaikka spekulointia siitä kyllä riittäisi – mutta lähden puhumaan jokaisen ihmisen vastuista ja velvollisuuksista itseään ja omaa elämää kohtaan.
Se että käytämme kaiken energiamme valittamiseen säästötoimenpiteistä ja siitä, kuinka julkinen terveydenhuolto on mennyt huonompaan suuntaan, ja kuinka mikään ei enää ole kuin ennen, niin voisimme katsoa itseämme peiliin ja kysyä ”mitä minä itse voisin asialle tehdä?”.
Terve, itsestään huolehtiva ihminen ei kuormita valtion taloutta samassa määrin kuin ihminen joka viis veisaa miten syö, liikkuu ja nukkuu. Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa, ja se lähtee siitä, että alamme kantamaan vastuuta omasta itsestämme ja toiminnastamme.
Sitä on niin helppo sysätä syy muiden niskoille, syyttää vanhempiaan, perhettään, lapsiaan, puolisoaan, työpaikkaa, kiirettä, ruuhkavuosia ja kaikkea muuta ettei ole muka aikaa, ei jaksa, ei vaan pysty. Mutta harvoin tulee kysyttyä itseltään kysymystä ”mitä minä itse voisin asialle tehdä?”.

Esimerkin voima.

Vanhemmilla on vastuu ja velvollisuus pitää huolta lasten hyvinvoinnista mutta onko se enää huolehtimista jos ja kun syötämme lapsemme täyteen sokeria, annamme päivästä toiseen einekset lautaselle tai haemme takeawayt mäkkäristä tai hesestä?
Siinä on valmiina tulevat kakkostyypin diabeetikot, sokeriaddiktit, rasvamaksat ja muut, näinkin karrikoidusti kärjistettynä.
Lapsissa on tulevaisuus, ja me aikuiset tämän hetken toiminnallemme ja tekemisillämme vaikutamme siihen miten tulevaisuuden sukupolvi kuormittaa valtion taloutta.
Hyvinvoinnilla ja terveillä elämäntavoilla voimme muuttaa pikkuhiljaa suuntaa ja se kaikki lähtee ihan jokaisesta itsestämme. Sinusta. Minusta. Meistä kaikista.
Muistatko mitä teillä syötiin tänään aamupalaksi?

Terveet elämäntavat.

Niin mitä ovatkaan terveet elämäntavat? Tässä mennään jo monesti pieleen, sillä käsite ”terveet elämäntavat” ovat muuttaneet muotoaan hyvinkin paljon viime vuosikymmenien aikana. Ihmisestä on tullut aina vaan enemmän ja enemmän jokotai-tyyppiä, ei osata enää kulkea kultaista keskitietä ja ajatella maalaisjärjellä kohtuullisuutta ja kohtuuttomuutta.
Liikutaan ihan hullun raivolla tai sitten ei ollenkaan.
Syödään todella terveellisesti ja kontrolloidusti tai sitten ei välitetä lainkaan.
Töitä paiskitaan niska vääränä 24/7 ja luullaan tekevämme hyvääkin mutta sitten tulee seinä vastaan, iskee burnout ja kaikki romahtaa eikä sitten tehdäkään enää mitään.
Nukkuminenkin on vähän niin ja näin, sillä moni ei pidä sitä niin tärkeänä ja liian moni kärsii nykypäivänä univajeesta, joka johtaa moniin erinäisiin ongelmiin kuten esim. keskittymishäiriöihin, painonnousuun, psyykkisiin sairauksiin.
Tämänkö esimerkin haluamme antaa tuleville sukupolville?

Mitä tehdä?

Palataan niinkin yksinkertaisiin asioihin kuten ihmisen perustarpeisiin.

– Ihminen on luotu liikkumaan ja toimimaan fyysisesti ja tämä meidän jokaisen pitäisi ottaa huomioon joka päivä. Fyysisyys ei tarkoita sitä että pitäisi rehkiä lenkkipolulla tai kuntosalilla päivästä toiseen vaan monille se voi merkitä ihan vain arkiaktiivisuutta, hyötyliikuntaa, toimintaa jossa keho tekee muutakin kuin istuu. Ei ole oikeaa ja väärää tapaa liikkua ja pitää huolta fyysisestä kunnostaan kunhan tekee sen tavalla tai toisella.

– Ihminen tarvitsee ravintoa. Ilman sitä emme selviä. Terveellinen ja monipuolinen ruoka on hyvinvoinnin perusta, johon kuuluu niin hyvät hiilihydraatit ja rasvat kuin myös proteiinit. Ruokailun pitäisi myös olla säännöllistä, jotta verensokerit pysyisivät tasapainossa aamusta iltaan. Pikadieetit vain sekoittavat kehoamme, joten niihin ei kannata sortua, tasapainoinen ja terveellinen ruokavalio on sitä että kohtuus kaikessa ja silloin tällöin saa myös herkutella.

– Jopa ravintoa ja liikuntaakin tärkeämpää on lepo, riittävä uni ja palautuminen. Tämä on korostunut viime vuosikymmeninä huomattavasti, sillä loppuunpalamisesta on tullut tätä päivää monella alalla. Keho ei pysty toimimaan pitkään ilman lepoa ja tähän meidän jokaisen on syytä kiinnittää huomiota. Mikään työ tai toimeksianto ei ole niin tärkeää että se vie ihmisen terveyden, sekä henkisesti että fyysisesti.

– Elämän ilo ja positiivisuus ovat elämän suola. Näitä kannattaa vaalia, sillä pienillä asenteen muutoksilla voimme tehdä muutoksia parempaan suuntaan.

Oletko sinä valmis ottamaan paremman vastuun itsestäsi ja omasta hyvinvoinnistasi ja olla hyvänä esimerkkinä tuleville sukupolville sekä kantamaan oman korren kekoon kansamme hyvinvoinnin puolesta?

Tee lista mitä muutoksia voit tehdä jo tänään!

-Heidi-