Kuinka moni on rutiinien orja? Kuinka moni toistaa samaa kaavaa päivittäin? Maanantaista sunnuntaihin?

Rutiinit, säännöllinen aikataulu, sama tuttu kaava tuo turvaa, se helpottaa elämää ja tekee asioista helpompaa. Jo lapsille, ja erityisesti heidän vanhemmilleen toitotetaan tätä toimintamallia, rutiinien tärkeyttä, alusta alkaen. Se jatkuu päiväkodissa. Se jatkuu myös koulumaailmassa.

Ihminen kuitenkin kasvaa aikuiseksi. Alkaa omaksua tapoja toimia rutiineista poikkeavasti, luottamaan omaan itseensä, harkintakykyynsä ja heittäytymään.

Rutiineissa ei ole mitään huonoa, ja varsinkin näin lomien jälkeen paluu arkeen sujuu huomattavasti helpommin kun ottaa taas tutut ja turvalliset rutiinit käyttöön. Rutiinit toimivatkin loistavasti ja tehokkaasti asioissa, joissa niiden pitääkin toimia esim. herääminen, nukkuminen, työaikataulu, säännöllinen ruokailu, koiranulkoilutus jne. Nämä ovat tavallisia asioita, rutiineja, joiden kautta elämämme helpottuu emmekä mahdollisesti haluakaan muuttaa niitä muuksi koska muutos heikentäisi elämänlaatuamme ja olisi pois jostain muusta.

Mutta jos joihinkin asioihin haluamme muutosta, ja kyse on rutiineista, joita haluamme muuttaa, niin vain muutos tuo mukanaan muutosta.

Olen monien vuosien varrella seurannut asiakkaita salilla, niin kuntosalin puolella kuin jumppatunneillakin. Yhdistävä tekijä monille säännöllisesti treenaavalle on rutiini.

Rutiini on tärkeää säännöllisyyden kannalta kokonaisuutta ajatellen. Mutta kun kehitys tyssää tavoitteiden saavuttamisen suhteen, tuttu ja turvallinen rutiini ei olekaan ehkä enää se miten pitäisi jatkaa.

”Maanantai on spinning-päivä, on ollut jo viisi vuotta”, kertoo joku. ”Tiistai on rintalihas-päivä, on ollut jo kymmenen vuotta”, jatkaa perään toinen. ”Olen syönyt joka aamu viimeisen vuoden ajan puuroa ja mehukeittoa”, täydentää kolmas.

Tässä ei periaatteessa ole mitään väärää mutta toisaalta vaihtelun vuoksi, ja varsinkin kehon ärsykekynnyksen ylittämisen vuoksi, aikatauluihin ja tiettyihin tapoihin kannattaisi tehdä muutoksia tietyin väliajoin.

Kehomme on rakentunut äärimmäisen fiksusti, se osaa ennakoida asioita, ladata tietyn energiatason tiettyyn toimintaan, jota olemme tehneet ja toistaneet vuosia. Jos emme tee muutosta, muutosta ei myöskään tapahdu.

Esimerkkinä tästä on kymmenen vuoden takainen asiakkaani, joka oli juoksija henkeen ja vereen. Hänellä oli aina tapana juosta kolme kertaa viikossa, AINA maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Maanantain lenkki oli AINA pitkä pk-alueella juostava, tiistain AINA vauhtikestävyyttä kuormittava lyhyempi pätkä ja perjantaisin hän juoksi AINA töihin ja takaisin. Kunnioitettavan hienoa sitoutumista itse tekemiseen mutta asiakkaani kehitys oli tyssännyt täysin viimeisten vuosien aikana. Keho ei saannut mistään uusia ärsykkeitä kun vuosia jatkunut tutulla ja turvallisella mukavuusalueella junnaaminen jatkui.

Jotta muutoksia tapahtuisi, on oltava valmis muuttamaan toimintaa. Rikkomaan rutiineja, siirtämään spinning-tunnit tiistaille ja rintalihaspäivät vaikka perjantaille. Ja jopa muuttamaan tapoja treenata esim. rintalihaksia, pelkkä rintapenkki ei ole se ainoa oikea. Ärsyke lihaksen muokkaukseen, kasvuun ja voiman tuottoon tulee monista asioista, joten päästäkseen toivottuun tulokseen, on oltava valmis myös pitämään ärsykekynnystä jatkuvasti aktiivisena eikä tyytyä vain ja ainoastaan yhteen ainoaan tapaan toimia.

Ja mitä ruokailuun tulee, monipuolisuus on valttikortti kun puhutaan kehon rakennusaineista ja hyvinvoinnista. Puuro on loistava aamupala mutta välillä on hyvä syödä aamuisin jotain muutakin.

Rohkeasti rikkomaan rutiineja, luomaan keholle uusia ärsykkeitä kokeilemalla uusia reseptejä, muuttamalla  treenipäiviä, treenitapoja tai jopa lisäämällä yhden lepopäivän joillekin viikoille lisää, tai päinvastoin

Kankeat kaavat ovat niiiiin eilispäivää!

-Heidi-