Kokonaisvaltainen hyvinvointi tuntuu olevan päivänpolttava teema, johon törmää lähes päivittäin niin sosiaalisen median kanavissa, lehtikirjoituksissa, kuin televisiossakin. Jo pelkästään yksittäisinä käytettynä sanat ”kokonaisvaltainen” ja ”hyvinvointi” ovat laaja-alaisia kokonaisuuksia, puhumattakaan kun ne liitetään vielä yhteen. Medioita seuratessa saattaa jopa jäädä sellaiseen käsitykseen, että kyseessä olisi jotenkin uusi asia. Ikään kuin puhuttaisiin jopa uudenlaisesta menetelmästä. Tästä ei toki suinkaan ole kysymys. Tarkastellaanpa hieman, mitä sanojen taakse kätkeytyy, mistä kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu.

Hyvinvointi on osien summa

Kokonaisvaltaista hyvinvointia voidaan lähestyä monella eri tapaa. Yksi tapa on jakaa se erilaisiin osatekijöihin. Se millaista jakotapaa milloinkin käytetään ja millä painotuksella, riippuu usein siitä, minkä ammattiryhmän edustaja milloinkin jakoa on tekemässä.

Yleisesti käytettyjä hyvinvoinnin osatekijöitä varsinkin ammattipiireissä ovat:

  • Fyysinen hyvinvointi = Miten kehosi voi? Liikutko riittävästi? Entä ravintopuoli?
  • Henkinen hyvinvointi = Onko elämäsi tasapainossa? Elätkö arvojesi mukaista elämää?
  • Sosiaalinen hyvinvointi = Millainen ihmissuhdeverkosto sinulla on ja miten siitä huolehdit?
  • Emotionaalinen hyvinvointi = Kuinka tyytyväinen olet tunne-elämääsi?
  • Älyllinen hyvinvointi = Miten haluat kehittää itseäsi älyllisesti?
  • Taloudellinen hyvinvointi = Rahahuolet kalvavat hyvinvointia. Ovatko tulot ja menot balanssissa?

 

Vikaa ei aina kannata korjata siellä missä se näyttäytyy

Sen enempää juuttumatta kankeisiin termeihin, on hyvä tiedostaa, että hyvinvointi on aina monien eri osatekijöiden summa. Sitä ajatusta edellä mainitulla jakotavallakin halutaan toivon mukaan välittää. Kaikki nämä hyvinvoinnin osatekijät ovat jatkuvassa ja alati muuttuvassa riippuvuussuhteessa toisiinsa. Jopa niin paljon, että usein on vaikea määrittää mistä toinen alkaa ja mihin toinen päättyy. Tai mitä hyvinvoinnin osa-aluetta parantamalla mikäkin osa hyvinvoinnista kehittyy. Otetaanpa käytännön esimerkki vaikka painonhallinnan puolelta.

Merkittävä joukko ihmisiä kokee omaan kehon painoon ja koostumukseen liittyvät asiat keskeiseksi osaksi hyvinvointiaan ja ovat valmiita ryhtymään eri näköisiin toimiin pudottaakseen painoaan tai pienentääkseen rasvaprosenttiaan. Valitettavan usein muutostoimenpiteet rajoittuvat pitkälti pelkästään lautasen sisältöön, ilman että kiinnitetään huomiota muihin osatekijöihin.

Lukuisat tutkimukset ja käytännön kautta saadut kokemukset kuitenkin osoittavat, että laihtuminen on ruokavalion lisäksi paljolti kiinni muustakin. Esimerkiksi yöunen laadulla tai stressin määrällä, on tutkimusten mukaan todettu olevan suora yhteys liikalihavuuteen.

netti_blogikuva2Stressin aikaansaama kortisolimyrsky kehossa, ei laihduttaminen todellakaan ole helppoa. Päälle jäänyt kehon stressitila taas johtuu usein epätasapainosta arkisessa elämässä. Tätä kautta painonhallinnan haasteet liittyvät enemmän henkisen hyvinvoinnin puolelle ja niitä tulisi myös hoitaa sitä kautta. Asia ei korjaannu välttämättä ensisijaisesti täyttämällä ruokapäiväkirjoja.

Ja kun lisätään siihen vielä se, että varsinkin ravintoon liittyvissä asioissa kyse on usein myös itsetuntoon liittyvistä seikoista, nousee henkisen hyvinvoinnin merkitys painonhallinnassa entisestään. Vika ei siis aina korjaannu sieltä missä se näyttäytyy.

Toinen konkreettinen esimerkki fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin yhteydestä on liikunnan vaikutukset henkiseen hyvinvointiin. Nämä positiiviset vaikutukset perustuvat suurelta osalta hormoniaineenvaihdunnassa liikunnan aikana tapahtuviin muutoksiin, joista tunnetuin lienee endorfiinin – kansankielellä ”hyvänolonhormonin” – erittymiseen elimistössä liikunnan yhetydessä. Liikunta on nykyään tunnustettu masennuksen ehkäisy- ja hoitomuoto.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi ei ole muoti-ilmiö

Kokonaisvaltainen hyvinvointi ei ole pelkkä ajan ilmiö, vaan lasit joiden läpi hyvinvoinnin parantamista tulisi aina tarkastella, mikäli halutaan aikaansaada kestäviä muutoksia. Miksi? Koska niin meidät ihmiset on rakennuttu toimimaan. Keho ja mieli eivät ole koskaan irrallisia olleetkaan, vaan jo kymmeniä tuhansia vuosia kiinteästi yhteydessä toisiinsa.

5 vinkkiä kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia

  • pysähdy hetkeksi pohtimaan, mitkä asiat elämässäsi ovat sinulle oikeasti merkityksellisiä ja sitä kautta tärkeitä. Mieti miten voisit arkeasi siihen suuntaan, että sen sisältö rakentuisi mahdollisimman pitkälti kyseisistä asioista
  • huolehdi riittävästä määrästä laadukasta unta. Laadukkaan unen tunnistat siitä, että kun aamulla heräät, tunnet olosi levänneeksi ja energiseksi. Tuntimääränä 6-8 tuntia aikuisilla on usein sopiva
  • liiku riittävästi ja kiinnitä erityisesti huomiota yleisen arkiaktiivisuuden määrään, ei pelkästään varsinaisten viikoittaisten liikuntakertojen määrään
  • laadukas, säännöllinen ja riittävän monipuolinen ravinto on tärkeä osa hyvinvointia. Ensimmäisenä kannattaa tarkistaa pitääkö säännöllisyys sinun ruokavaliossa paikkansa
  • huolehdi ennen kaikkea elämän eri osa-alueiden tasapainosta toisiinsa nähden. Elimistösi eri toimintojen lopullisena päämääränä säilyttää tasapainotila.

 

Mistä sinä aloittaisit oman kokonaisvaltaisen hyvinvointisi parantamisen? Vai ovatko osa-alueet jo hyvässä balanssissa? Vinkkaa ja kommentoi alle!