Fressi Blogi

Vieraskynä: Kokonaisvaltainen hyvinvointi, mitä se on?

Kokonaisvaltainen hyvinvointi tuntuu olevan päivänpolttava teema, johon törmää lähes päivittäin niin sosiaalisen median kanavissa, lehtikirjoituksissa, kuin televisiossakin. Jo pelkästään yksittäisinä käytettynä sanat ”kokonaisvaltainen” ja ”hyvinvointi” ovat laaja-alaisia kokonaisuuksia, puhumattakaan kun ne liitetään vielä yhteen. Medioita seuratessa saattaa jopa jäädä sellaiseen käsitykseen, että kyseessä olisi jotenkin uusi asia. Ikään kuin puhuttaisiin jopa uudenlaisesta menetelmästä. Tästä ei toki suinkaan ole kysymys. Tarkastellaanpa hieman, mitä sanojen taakse kätkeytyy, mistä kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu.

Hyvinvointi on osien summa

Kokonaisvaltaista hyvinvointia voidaan lähestyä monella eri tapaa. Yksi tapa on jakaa se erilaisiin osatekijöihin. Se millaista jakotapaa milloinkin käytetään ja millä painotuksella, riippuu usein siitä, minkä ammattiryhmän edustaja milloinkin jakoa on tekemässä.

Yleisesti käytettyjä hyvinvoinnin osatekijöitä varsinkin ammattipiireissä ovat:

  • Fyysinen hyvinvointi = Miten kehosi voi? Liikutko riittävästi? Entä ravintopuoli?
  • Henkinen hyvinvointi = Onko elämäsi tasapainossa? Elätkö arvojesi mukaista elämää?
  • Sosiaalinen hyvinvointi = Millainen ihmissuhdeverkosto sinulla on ja miten siitä huolehdit?
  • Emotionaalinen hyvinvointi = Kuinka tyytyväinen olet tunne-elämääsi?
  • Älyllinen hyvinvointi = Miten haluat kehittää itseäsi älyllisesti?
  • Taloudellinen hyvinvointi = Rahahuolet kalvavat hyvinvointia. Ovatko tulot ja menot balanssissa?

 

Vikaa ei aina kannata korjata siellä missä se näyttäytyy

Sen enempää juuttumatta kankeisiin termeihin, on hyvä tiedostaa, että hyvinvointi on aina monien eri osatekijöiden summa. Sitä ajatusta edellä mainitulla jakotavallakin halutaan toivon mukaan välittää. Kaikki nämä hyvinvoinnin osatekijät ovat jatkuvassa ja alati muuttuvassa riippuvuussuhteessa toisiinsa. Jopa niin paljon, että usein on vaikea määrittää mistä toinen alkaa ja mihin toinen päättyy. Tai mitä hyvinvoinnin osa-aluetta parantamalla mikäkin osa hyvinvoinnista kehittyy. Otetaanpa käytännön esimerkki vaikka painonhallinnan puolelta.

Merkittävä joukko ihmisiä kokee omaan kehon painoon ja koostumukseen liittyvät asiat keskeiseksi osaksi hyvinvointiaan ja ovat valmiita ryhtymään eri näköisiin toimiin pudottaakseen painoaan tai pienentääkseen rasvaprosenttiaan. Valitettavan usein muutostoimenpiteet rajoittuvat pitkälti pelkästään lautasen sisältöön, ilman että kiinnitetään huomiota muihin osatekijöihin.

Lukuisat tutkimukset ja käytännön kautta saadut kokemukset kuitenkin osoittavat, että laihtuminen on ruokavalion lisäksi paljolti kiinni muustakin. Esimerkiksi yöunen laadulla tai stressin määrällä, on tutkimusten mukaan todettu olevan suora yhteys liikalihavuuteen.

netti_blogikuva2Stressin aikaansaama kortisolimyrsky kehossa, ei laihduttaminen todellakaan ole helppoa. Päälle jäänyt kehon stressitila taas johtuu usein epätasapainosta arkisessa elämässä. Tätä kautta painonhallinnan haasteet liittyvät enemmän henkisen hyvinvoinnin puolelle ja niitä tulisi myös hoitaa sitä kautta. Asia ei korjaannu välttämättä ensisijaisesti täyttämällä ruokapäiväkirjoja.

Ja kun lisätään siihen vielä se, että varsinkin ravintoon liittyvissä asioissa kyse on usein myös itsetuntoon liittyvistä seikoista, nousee henkisen hyvinvoinnin merkitys painonhallinnassa entisestään. Vika ei siis aina korjaannu sieltä missä se näyttäytyy.

Toinen konkreettinen esimerkki fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin yhteydestä on liikunnan vaikutukset henkiseen hyvinvointiin. Nämä positiiviset vaikutukset perustuvat suurelta osalta hormoniaineenvaihdunnassa liikunnan aikana tapahtuviin muutoksiin, joista tunnetuin lienee endorfiinin – kansankielellä ”hyvänolonhormonin” – erittymiseen elimistössä liikunnan yhetydessä. Liikunta on nykyään tunnustettu masennuksen ehkäisy- ja hoitomuoto.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi ei ole muoti-ilmiö

Kokonaisvaltainen hyvinvointi ei ole pelkkä ajan ilmiö, vaan lasit joiden läpi hyvinvoinnin parantamista tulisi aina tarkastella, mikäli halutaan aikaansaada kestäviä muutoksia. Miksi? Koska niin meidät ihmiset on rakennuttu toimimaan. Keho ja mieli eivät ole koskaan irrallisia olleetkaan, vaan jo kymmeniä tuhansia vuosia kiinteästi yhteydessä toisiinsa.

5 vinkkiä kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia

  • pysähdy hetkeksi pohtimaan, mitkä asiat elämässäsi ovat sinulle oikeasti merkityksellisiä ja sitä kautta tärkeitä. Mieti miten voisit arkeasi siihen suuntaan, että sen sisältö rakentuisi mahdollisimman pitkälti kyseisistä asioista
  • huolehdi riittävästä määrästä laadukasta unta. Laadukkaan unen tunnistat siitä, että kun aamulla heräät, tunnet olosi levänneeksi ja energiseksi. Tuntimääränä 6-8 tuntia aikuisilla on usein sopiva
  • liiku riittävästi ja kiinnitä erityisesti huomiota yleisen arkiaktiivisuuden määrään, ei pelkästään varsinaisten viikoittaisten liikuntakertojen määrään
  • laadukas, säännöllinen ja riittävän monipuolinen ravinto on tärkeä osa hyvinvointia. Ensimmäisenä kannattaa tarkistaa pitääkö säännöllisyys sinun ruokavaliossa paikkansa
  • huolehdi ennen kaikkea elämän eri osa-alueiden tasapainosta toisiinsa nähden. Elimistösi eri toimintojen lopullisena päämääränä säilyttää tasapainotila.

 

Mistä sinä aloittaisit oman kokonaisvaltaisen hyvinvointisi parantamisen? Vai ovatko osa-alueet jo hyvässä balanssissa? Vinkkaa ja kommentoi alle!

img_0519

Kohti TREENIPÄIVÄÄ!

Viime vuoden syksyllä 2015 järjestettiin ihan ensimmäinen TREENIPÄIVÄ Helsingin Kampin Narinkkatorilla. Tämä Suomen suurin kuntotestitapahtuma piti sisällään mm. liikunnan- ja hyvinvointialan ammattilaisia puhumassa erilaisista treenimuodoista sekä hyvinvoinnista, oli laji- ja välinetestauksia ym.
Itse tapahtumaa varten oli startannut jo keväällä 2015 kymmenen hengen Treenipäiväjengi, joka neljän kuukauden aikana pyrki parantamaan kuntotestituloksiaan kyykyissä, vatsalihaksissa ja punnerruksissa sekä lankutuksessa että cooperin testissä.

Suuren suosion saanut TREENIPÄIVÄ tullaan järjestämään jälleen kerran Narinkkatorilla elokuun 27. päivä 2016 ja sitä varten on taas valittu innostunut joukko Treenipäiväjengiläisiä koitokseen parantamaan omia suorituksiaan Treenipäivässä.
Uudet Treenipäiväjengiläiset on testattu Fressin liikunnan ja hyvinvoinnin ammattilaisten silmien alla huhtikuun lopulla samaisissa kyykky-, vatsalihas- ja punnerrustesteissä sekä he ovat juosseet myös oman aikansa cooperin testissä ja lankuttaneet oman vertailuaikansa kyynärpäät lattiassa. Näitä testituloksia jokainen jengiläinen lähtee parantamaan elokuun lopulla Treenipäivässä koko kesän kestävän treenirupeaman jälkeen.

Kuka onkaan paras itsensä voittaja? Ja kuka vetääkään pisimmän korren lankutuksessa tänä vuonna? Pohja-aika lankutukseen on jo runtattu 10 minuuttiin heti alkumetreillä.

Parin kymmenen Treenipäiväjengiläisen matkaa kohti elokuuta voi somessa seurata hästägeillä #treenipäivä #treenipäiväjengi niin Facebookissa kuin Instagramissakin.

Alla muutamia kommentteja ja hehkutuksia itse jengiläisiltä.

”Treenipäiväjengi on antanut intoa treenaamiseen. Porukassa on voimaa. Kannustusta ja tukea saa jonka takia treenaaminen on helpompaa. Tulokset varmasti paranevat Treenipäivä tapahtumassa mutta suurin juttu mitä tästä saa, on hyvän pohjan huipputreenille. Kolmen vuoden päästä meinaan ollaan triathlonin lähtöviivalla. Matkan pituus on vielä auki.” -Kristian

”Treenipäiväjengi on antanut uutta ja erilaista intoa treenaamiseen. Vaikka ajaruksena on haastaa vain itseäsi, kuitenkin koko jengi tsemppaa ja yhdessä tekeminen on vain hauskempaa! Treenaamiseen itse Treenipäivä toimii hyvänä porkkanana saavuttaa ne parhaimmat tulokset!” -Leena

Tää on motivoivaa treenaamista! Tässä lyhyessä ajassa on tullut vastaan huipputyyppejä, joiden kanssa on hauskaa treenata! Mulle tärkeää on muistaa se ilo kaikessa: Jos menee liian vakavaksi, katoaa kaikelta pohja. Elokuussa cooper 3000 rikki ja tulokset ylös. Vatsoihin haluan hurjan parannuksen.” -Kristoffer

”Ilo olla osa tätä porukkaa, tiimiä jolla aivan huikea yhteishenki, tsemppihenki! Alussa kaikki toisillemme ventovieraita mutta heti tuntui, että ollaan yhtä. Tavoitteita kohti mennään toinen toistamme tsempaten. Aivan mahtavaa ollut tutustua huippu upeisiin ihmisiin, joiden kanssa treenien ulkopuolellakin kehitteillä kaikkea kivaa. Treenipäivään valmistautuminen muun treenin ohella merkitsee että hommaa pusketaan entistä lujempaa jotta tavoitteet saavutetaan. Huonoina hetkinä ryhmältä saa voimaa!” –Anne

”Treenipäiväjengistä olen saanut uusia, samanhenkisiä ja motivoituneita treenikavereita! Me ollaan tiimi, kannustetaan toisiamme kokeilemaan eri lajeja ja treenaamaan kovempaa! Trainereilta olen saanut vinkkejä ja tsemppiä treenaamiseen. Salille on helppo mennä, kun tietää mitä tekee. Treenipäivässä aion saavuttaa tavoitteeni ja treenata niitä kohti. Cooperiin valmistautuessa olen innostunut taas juoksemisesta.” –Annemari

”Kun mä lopetin käsipallon noin vuosi sitten, niin sen jälkeen olen treenaillut vain yksin oikeastaan ilman mitään tavotteita. Tämä on tuonut taas sitä joukkuehenkeä, että yhdessä tavoitellaan ja tehdään duunia jotain asiaa varten. Ja tietysti huipputyyppejä saanut tavata ja innolla aina odottaa yhteisiä treenejä ja tapaamisia! Aina niiden tapaamisten ja treenien jälkeen on se fiilis, että miten siistiä oikeasti olla messissä!” -Nea

”Tekniikka. Ryhmähenki. Energia.

Elämänilo. Nopeus. Itsetunto.

Positiivisuus. Äly. Itseluottamus.

Voima. Älytön tsemppi =TREENIPÄIVÄ” –Kati

Kaikki mukaan TREENIPÄIVÄÄN 27.8.2016 Narinkkatorilla!
Lisätietoa nettisivuilta www.treenipaiva.fi

Treeniterkuin,
Heidi ja Fressi

img_0131-1024x1024

Kesän parhaat herkut!

Unohda karkit ja suklaat – kesän herkut ovat nyt täällä! Raparperit. Mansikat. Kirsikat. Aprikoosit. Joko olet hyökännyt kimppuun?

Alkukesä on monien marjojen ja hyötykasvien satokautta. Ihan kaikessa ei vielä lue SuomiFinland mutta pikkuhiljaa sekin muuttuu.

Mikä onkaan parasta piknikherkkua kuin tuoreet marjat suoraan torimyyjien pöydiltä!!

Raparperi

Tämä lapsuuden kesien ehdoton suosikki – aina merkki kesäloman alkamisesta – on loistava kiisseleihin, piirakoihin, puuroihin, hilloihin ja mehuihin.

Raparperi sisältää C- ja A-vitamiinia sekä on kiinalaisessa kulttuurissa käytetty tunnetusti lääkekasvina mm. vatsaongelmiin.

Kirsikka

Mikä niin makoisaa kuin istahtaa kauniina kesäpäivänä nurmikolle kirsikkarasian kanssa. Tämä ”luumarja” soveltuu hilloihin sekä lisukkeiksi leivontaan ja jogurtteihin. Kirsikasta löytyy C-vitamiinin lisäksi myös kivennäis- ja hivenaineita kuten esim. kalsiumia, kaliumia ja magnesiumia. Kirsikan on myös todettu parantavan libidoa ja suojaavan sydäntä.

Mansikka

Mansikka on varmasti kesän marjoista se runsassatoisin ja ehkä myös suosituin. Vielä alkukesästä ei suomalaiset pellot ehdi kypsyä lomalaisten huulille mutta kesän puolivälistä voi jo odotella mansikkasesongin alkua.

Mansikka soveltuu hyvin moneen tarkoitukseen hillosta leivontaan, sekä napostelusta hampaiden valkaisuun. Ja määrä mikä mansikoissa on C-vitamiinia ylittää jopa appelsiinin. Eli ei muuta kuin mansikkapelloille kyykkimään heti satokauden käynnistyttyä, harmi vaan ettei vitamiineja voi tankata talven varalle. Mansikka on myös täynnä kuitua ja antioksidantteja.

Aprikoosi

Aprikooseja ainakin itse tulee harvakseltaan syötyä tuoreina mutta ne ovat tuoreina vieläkin maukkaampia kuin kuivattuina. Tuoreet aprikoosit ovat myös täynnä hyviä ravintoaineita kuten C- ja A-vitamiineja sekä kalsiumia, kaliumia ja magnesiumia. Aprikoosin ravinteet auttavat suojaamaan myös silmiä ja sydäntä. Tuoreita aprikooseja syö mielellään sellaisenaan mutta toimivat myös loistavasti leivonnassa ja jälkiruuissa.

Eli näillä perusteilla on helppo jättää kesän karkit ja muut ei-niin-terveelliset naposteltavat kaupanhyllyille, ainakin osittain ja panostaa enemmän kehon sisäiseen hyvinvointiin ja terveellisiin herkkuihin. Eikö?

Aurinkoisia kesäpäiviä!

-Heidi-

Seuraava sivu »